Ihan ekaks oikeen paradoksaalista pashantäyteistä Pääsiäistä kaikille, jotka sitä sattuu vanhan tottumuksen tai hassunhauskan sattuman kautta vielä tänäkin päivänä, vuonna 2015 juhlia!
 |
| .. ;-) |
Jotenkaan en erityisemmin tästä juhlapyhästä lämpene, mutta siedettäväksi senkin tekee se suuri suklaan määrä ja helvetinmoiset puolelta toiselle notkuvat herkkukasat, millä joka vuosi ne huojuvat, oksennuksen kirjavaksi maalatuttujen pöytäliinojen turviin peitetyt pöydät täytetään.
Aiemmin viime viikolla, vieraillessani isosiskoni ja hänen perheen luona sain iloiseksi yllätyksekseni kutsun tulla viettämään tätä paheiden pyhää perheemme mökille, luonnollisesti perheemme kanssa.
Ennenkuin ehdin antaa vastaukseni, katseeni liimautui samaisen siskoni avopuolison ja heidän esikoisensa (oman siskonpoikani) istuttamaan räikeänvihreään rairuohontapaiseen viljelmään.
Sitä tuijottaessani katseeni kovettui yhtä nopeasti kuin japanilaisen koulutytön, selvästi sen yhtä numeroa liian pienen paidan läpi näkyvät nännit.
Siinä missä normaalisti rairuohon ulkonäön voisi kuvailla melkoisen tiiviinä tuherona, edessäni oleva viljelmä muistutti mua hippasen turhan hämyisessä valossa suoritetulta sheivaukselta; karva siellä, toinen täällä.
Ei siis mikään perinteisen piikikäs pöheikkö, mutta sitäkin arvokkaampi.
Tänä pääsiäisenä tavoitteena on myös päästä syömään elämäni ensimmäisen kerran lammasta, eikä mitään kepeää karetta, vaan kunnon fileitä ja taikoa niistä yhdessä kunnon hiilihydraattimäärän kera oikea gourmet-annos!
Sitä, kuinka suurta roolia munat todella pelaavat Pääsiäisen vietossa, en tiedä, mutta kaikkien nougat-täytteellä ja helposti koottavien ja sitäkin heppoisimpien leluilla täytettyjen, sateenkaariväreillä maalattujen ja aina strutsin munan kokoluokkaan asti yltävien munien nähtyäni ja pideltyäni sitä on pakko ihmetellä, että mistä pashantuoksuisesta phersheestä tämäkin idea on revitty?
Noh, sieltäpä sieltä.
Hyvää Pääsiäistä! :-)
Aih, tuo niin tasaisen pyöreä, kumimaisen kiinteä objekti, mikä tuntuu hyvältä niin kämmenellä, kuin myös vilkkaiden ja sitäki villimpien jalkojen välissä,
..F.O.O.T.B.A.G.
 |
| Siinähä niit sitte olis |
Tähän jaloon lajiin mä tutustuin mun parhaan kaverin kautta alunperin yläasteella ekan kerran.
En siis missää nimessä tienny koko lajista, saati sitte ymmärtäny, että mihin ton pienen, tod.näk. pesussa kutistuneen surullisen näkösen pallukan kanssa olis pitäny tähdätä ja kuinka kovaa.
Noh, päivät muuttus viikoiks ja viikot kuukausiks mut kyllähän mä sitte lopulta pääsin kuin pääsin jyvälle että miten tätä lajii oikee niinku "harrastetaan", jos näi vois sanoo.
Tyypillisen potkimisen ja temppuilun lisäks, meillä oli tapana niihin samoihin aikoihin pelata erästä footbagille soveltuvaa, vähä epävirallista peliä:
Meillä oli poikajoukko, määrä vaihteli semmosesta 3:sta vähä vajaa 20:een. Populaa riitti iha kiitettävästi!
Lajinaha oli siis footbag ja tarkemmin pelinä -Killeri-.
Säännöt Killeriin oli aika vapaamuotoset ja helpot. Joskus kaikki yksin toisiamme vastaan ja joskus joukkueet joukkueita vastaan.
Kyseessähän on siis tarkemmin sanottuna pudotuspeli, missä aloittaja potkii palloa 5 kertaa, minkä jälkeen jonkun muun pitää yrittää napata pallo ilmasta viidennen potkun jälkeen kiinni ja "polttaa" kuka tahansa pelaajista pois osumalla tähän.
Tässä kohtaa lisäys: Jos aloittaja pudottaa pallon niiden viiden potkujen välissä ennen sitä viimeistä, hän putoaa pois pelistä.
Samoin jos se henkilö, joka yrittää ottaa pallosta kiinni ja pudottaa sen, vuorostaan hän putoaa pois. (Kömpelöille ihmisille tai muute vaa rähmäkäpälille ei tässä pelissä sijaa juurikaan oo!)
Kun se pallo on sitte sillä viidennellä potkaisulla potkastu ilmaan, saa ne muut, jotka ei päätä yrittää ottaa palloa kiinni, lähteä juoksemaan ja yrittää väistää parhaansa mukaan.
Peli jatkuu, kunnes viimeinen on jäljellä. Oliha se hubaa sillo.
Moni meistä tunnettii joistai niin sanotuista -trademarkeista- siinä pelissä ja saatiin niitte perusteilla lempinimiäki leivottua joistai kanssa kilpailijoista.
Meikäläisen omat trademarkit koostus kurkipotkuista ja kyykky-, perse pysty-väistöliikkeistä.
Noh, tuliha seki aika sitte yhtenä sateenraiskaamana ja mutaisena päivänä, kun yks lempinimi munki harteille onnistuttii laskemaan.
Mun silloine luokkakaveri onnistus, sen jo valmiiks eri koostumuksen omaavissa mutalammikoissa ja paskakasoissa kierineen nahkapallon, viskaamaan suoraan mun kapeaan, nuoren pojankoltiaisen kaulaan niin että läsähti.
Sitä ruskeansävyistä, epätasaisen muotoista tahraa tunnustellessa mun kaverille se nimi sitte välähti ja antoi meidän kaikkien kuulla sen, miksi mua jatkossa kutsuttais; Trio Niskalaukaus.
 |
| Butterfly Kick |
Nyt kun noi yläasteen aikaset pelit on jätetty taaksepäin, nii olenki sitte siirtyny iha jokakesäiseen normipotkintaan, mihin kuuluu potkut, temput, syötöt ja tietty kiinniotot. Tätä siis edelleenki parhaan kaverin kanssa ja tarkotus olis taas tätäki perinnettä tänä kesänä taasen jatkaa.
Tämmöne esittely tällä kertaa, ei iha hirveesti auennu viel, mut tuun tekemää uuden 'login samasta aiheesta ja kerron mitä kaikkee kuuluu mun nykyisee footbag-harrastukseen ja tietty paneudutaan ja poraudutaan syvälle mun omiin palloihin!
..Kyllä, mun palloihin.
Taas jatkan kirjotteluu kohtuu runsaan tauon jälkeen, minkä aikana piti mietiskellä, että kirjottelenko tätä 'logii lisää ja jos, nii miksi ja kelle??
Noh, sen verran lukijoita ku mulla on (minimaalisesti), melkee kaikki niistä on ihmisiä blogimaailman -ulkopuolella-, jos näi vois sanoo, ja ne loput kanssa 'loggailijat voi laskee yhden käden sormimäärällä.
Toki pääosin mä teen tätä itteni takii, mut kylhä se olis kiva lukijoit saada ihan niinku vaa -for shits and giggles-.
On tämäki tapa sosialisoida nii erilaisen, ku samanhenkisen jengin kans!
Mä oon nyt miettiny keinoi saada lisää lukijoita tälle 'logille ja nyt ei sit muuta ku vaa yrittämää! Toivotaan että tärppää!
Harvemmin mä näitä etukäteen oon ehtinyt miettiä, mut tällä kertaa tiedän jo seuraavan blogiaiheen ja sehän käsitteleekin sitten mun vapaa-ajan lemppari urheilulajia nimeltänsä..-
..FOOTBAG!! :-)
